Lähetimme loka-marraskuun taitteessa jäsenpalokuntiimme kyselyn ja pyysimme arvioimaan aktiivisesti hälytystoimintaan osallistuvien henkilöiden määrää. Aktiivisen sopimuspalokuntalaisen määritteleminen ei ole ongelmaton tehtävä, aktiivisuutta voidaan mitata monella eri tavalla. Kyselyssä päädyimme arvioimaan hälytystoimintaan osallistumisen aktiivisuutta kysymällä vähintään kolmasosaan hälytyksistä osallistuvien henkilöiden määrää. Arvio ei ole absoluuttinen totuus, vaan perustuu vastaajan omaan mielikuvaan. On huomioitavaa myös, että kolmasosan hälytysaktiivisuus merkitsee vuositasolla palokunnasta riippuen hyvin eri asioita, joissain tuo tarkoittaa kolmea hälytystä vuodessa, toisaalla taas ollaan lähempänä sataa.
Vastauksia pyydettiin yhtä kappaletta palokuntaa kohden, jäsenpalokuntia liitolla on 515 ja vastauksia saatiin 254 kappaletta, vastausprosentti oli näin ollen 49 %, kaikista maamme sopimuspalokunnista otos edustaa 34 %. Vastanneiden palokuntien hälytysosastoissa oli keskimäärin 19,6 jäsentä, vaihteluväli oli 45–4 henkilöä. Yli kolmasosaan hälytyksistä tästä joukosta osallistui keskimäärin noin 10,8 sopimuspalokuntalaista palokuntaa kohden, tässä vaihteluväli oli 35–2 henkilön välillä. Koko kyselyn perusteella voidaan laskea vastauksen antaneissa palokunnissa 55 % sopimuspalokuntalaisista osallistuneen yli kolmasosaan hälytystehtävistä.
Palokuntamuodolla (yhdistys = VPK / henkilökohtainen sopimus =HSPK) oli jonkin verran havaittavissa olevaa eroa hälytysosaston kokoon ja hälytysosallistumiseen nostavasti HSPK-palokuntien osalta. Palkanmaksulla pelastustoimintaan osallistumisesta itsellään puolestaan ei ollut kyselyn perusteella suurta merkitystä hälytysosastojen kokoon tai hälytysaktiivisuuteen. Henkilökohtaista palkkaa ei maksettu 47% kyselyyn vastanneista palokunnista, palkkaa maksettiin 53%. Yhdistysmuotoisissa palokunnissa 47% maksettiin henkilökohtainen palkka, HSPK-palokunnissa kaikissa. VPK hälytysosastojen koko oli keskimäärin 19,5 henkilöä, joista yli kolmasosaan hälytyksistä osallistuvia 10,6 henkilöä. HSPK-palokuntien osalta samat luvut olivat 20,7 henkilöä ja 13,4 henkilöä, tämä on kyselyssä ilmi tulleiden tietojen mukaan suurin ero palokuntamuotojen tai palkanmaksun välillä. Palkkaa saavia sopimuspalokuntalaisia oli hälytysosastoissa keskimäärin 19,2 henkilöä, joista vähintään kolmasosaan hälytyksistä osallistui 10,8 henkilöä. Palokunnissa, joissa ei maksettu palkkaa oli hälytysosastojen keskimääräinen koko 19,7 henkilöä ja yli kolmasosaan hälytystehtäviä osallistuvien määrä 10,7 henkilöä.
Aktiivisen sopimuspalokuntalaisen määrittely ei ole ongelmaton tehtävä ja saattaa jopa aiheuttaa ristiriitaa ihmisten keskuudessa. Kyselyyn valittiin kuitenkin kriteeriksi juuri hälytystoimintaan osallistuminen, sillä se erottelee parhaiten sopimuspalokuntatoiminnan muusta kansalais- ja järjestötoiminnasta. Kyselyssä ei valitettavasti voitu huomioida turvallisuusviestinnän, ennaltaehkäisyn tai esimerkiksi nuorisotoiminnan aktiivisuutta. Kyselyn tulosten johtopäätöksenä voidaan kuitenkin todeta keskimäärin noin puolen hälytysosastojen / ryhmien henkilöistä osallistuvan yli kolmasosaan palokuntansa hälytystehtävistä. Aiemmin todetun mukaisesti tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä joissain palokunnissa alle kolmasosaan hälytyksistä osallistuva henkilö saattaa silti käydä useammalla kymmenellä hälytystehtävällä vuosittain, joten häntäkään ei voi kutsua epäaktiiviseksi toimijaksi. Kyselyn suurin ero palokuntamuotojen tai pelastustoimintaan osallistumisesta maksettavan henkilökohtaisen korvauksen välillä löytyi HSPK-palokuntien hälytysaktiivisuudesta, siellä keskimäärin kolme henkilöä enemmän osallistui yli kolmasosaan palokuntansa hälytystehtävistä, kuin vertailuna olevissa VPK-yhdistysmuotoisissa palokunnissa, hälytysosasto oli HSPK-palokunnissa myös keskimäärin yhden henkilön suurempi.
