Käsitteet

Palokuntiin ja palokuntatoimintaan liittyy monia rinnakkaisia samaa tarkoittavia käsitteitä, mutta olisi kuitenkin suotavaa selkeyden ja toiminnan yhtenäisyyden kannalta allaolevia käsitteitä, kun puhutaan sopimuspalokuntatoiminnasta.

Sopimuspalokunta

Sopimuspalokunta muodostuu yhdistyssopimuksen perusteella (VPK) tai siten, että henkilöstö on suorassa sopimuksessa pelastuslaitokseen (HSPK).

Sopimuspalokuntatoiminta ei ole perustehtävän osalta vapaaehtoista- tai harrastustoimintaa, vaan siihen tulee suhtautua vapaaehtoisuutta ja harrastajamaisuutta vahvemmin. Palokuntayhdistyksissä tehdään kuitenkin paljon vapaaehtoista toimintaa ja siksi muuta kuin sopimuspalokuntatoimintaa voidaan myös luonnehtia harrastustoiminnaksi. Sopimuspalokuntalainen on yleensä myös vapaaehtoispalokuntalainen.

Vapaaehtoinen palokuntayhdistys (VPK)

Vapaaehtoinen palokuntayhdistys (Huom! ei vapaapalokunta). Se on palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys. Vapaaehtoinen palokuntayhdistys voi olla jakautunut osastoiksi: mm. hälytysosasto, palokuntanaisosasto, palokuntanuoriso-osasto.

Henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokunta (HSPK)

Sopimuspalokunta muodostuu myös siten, että joukko yksittäisiä henkilöitä tekee henkilökohtaisen sopimuksen alueen pelastustoimen kanssa. Näillä sopimuspalokuntalaisilla on useimmiten oma palomiesyhdistys, jossa tehdään myös vapaaehtoistyötä.

Työpaikkapalokunta

Työpaikkapalokunta on palokunta, jonka henkilöstö osallistuu lähinnä oman työpaikkansa pelastustoimen tehtäviin. Työpaikkapalokuntia ovat mm. teollisuuspalokunta (TPK), laitospalokunta (LPK), sotilaspalokunta (SPK) ja lentoaseman palokunta (Palo- ja pelastussanasto, 2006). Työpaikkapalokunta voi olla myös sopimuspalokunta.

Palokuntasopimus

Palokuntasopimus on sopimus, jonka vapaaehtoinen palokuntayhdistys tai työpaikkapalokunta tekee alueen pelastustoimen kanssa säädösten mukaisten palokunnan toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta SOPIMUSPALOKUNTANA.