Petteri Orpon hallitusohjelma linjaa työnteon erilaisten mahdollisten kannustinloukkujen poistamista ja kokoaikaiseen työntekoon kannustamista.¹ Työttömyysturvaan liittyy ns. suojaosa, joka mahdollistaa tietyn palkkatulon työttömälle, ennen sen vaikutusta työttömyysetuuden määrään. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on aktiivisesti vaatinut 2010-luvun taitteessa sopimuspalokuntatoimintaan liittyvän suojaosuuden perustamista työttömyysturvaan, sittemmin suojaosuus säädettiin koskemaan kaikkea työtuloa. Koronapandemian aikana aiemmin 300 € suuruinen suojaosuus korotettiin tilapäisesti 500 € suuruiseksi, joka sittemmin laskettiin takaisin.
Hallitusohjelman mukaan työttömyysturvan suojaosuus nähdään haittaavan kokoaikaisen työn vastaanottoa. SSPL:n tietojen mukaan sopimuspalokuntatoiminnasta maksetaan palkkakorvausta noin puolessa maamme palokunnista. Palokuntamuoto ei yksin ole rajaava tekijä tässä, vaan henkilökohtaisen sopimuksen palokuntien (HSPK) lisäksi palkkakorvausta maksetaan myös yhdistyssopimuksella toimivissa palokunnissa (VPK). Palkan maksu pelastustoimintaan liittyvästä hälytys-, huolto- ja koulutustoiminnasta on kuitenkin tyypillisintä erityisesti harvaanasutuilla alueilla. Työttömyysturvan suojaosa on Sisäministeriön näkemyksen mukaan² yksi tärkeä tekijä turvatessa kansalaisten yhdenvertaisia peruspalveluita pelastustoimen osalta.
”Erilaiset sopimuspalokuntalaisten toimintaan osallistumista estävät tekijät on poistettava mahdollisimman laajasti.”
Koska varsinkin HARVA-alueilla henkilöstön riittävyys on nostettu merkittäväksi uhkakuvaksi pelastustoimen palveluiden turvaamiseen liittyen. Erilaiset sopimuspalokuntalaisten toimintaan osallistumista estävät tekijät on poistettava mahdollisimman laajasti. Siksi onkin huolestuttavaa, että vuonna 2021 tehdyn selvityksen mukaan kolme neljästä työttömyysetuutta saavasta sopimuspalokuntalaisesta kertoo suojaosuuden riittämättömyyden olleen haittana toimintaan osallistumiselle.³ Toisena suurena haasteena nähtiin pieniinkin tuloihin liittyvä byrokratia, joka hidastaa korvauskäsittelyä. Huomionarvoista on, että aina ei ole sopimuspalokuntalaisen itsensä valittavissa, maksetaanko toiminnasta palkkaa, tai voiko siitä kieltäytyä. HSPK-palokunnissa toiminta perustuu työsopimukseen sopimuspalokuntalaisen ja pelastuslaitoksen välillä, eikä näin ollen toimintaan voi osallistua ilman työsopimuksen voimassaoloa. Työsopimuksen voimassaolo on myös edellytys vakuutusturvalle näissä tapauksissa.⁴ Yhdistyssopimukseen perustuvassa sopimuspalokuntatoiminnassa palokuntalaisella itsellään voi olla mahdollisuus kieltäytyä palkan vastaanottamisesta, vaikka sitä muille palokunnassa maksettaisiinkin.
Suomen Sopimuspalokuntien Liitto edellyttääkin kansalaisten yhdenvertaisten pelastustoimen palveluiden ja kansallisen sisäisen turvallisuuden nimissä, että sopimuspalokuntatoimintaa koskeviin henkilökohtaisiin korvauksiin turvataan edelleen riittävän suuruinen suojaosuus myös jatkossa. Sopimuspalokuntatoiminnan tehokkuuden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi olisi muutkin epäkohdat toimintaan liittyen korjattava ja tarvittaessa toiminnasta säädettävä oma erillislaki, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus ja turvallisuus voitaisiin jatkossakin turvata normaalioloissa ja normaaliolojen erilaisissa häiriötilanteissa.
¹ Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. 2023. 4.3. https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/4/3
² Harvaan asuttujen alueiden turvallisuus 2020 Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2020:15. 2.5.3, 5. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162501/SM_2020_15.pdf
³ Työttömyysetuuden vaikutus sopimuspalokuntalaisen aktiivisuuteen. Pirtikäinen, J. 2021. s. 60. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/380177/Pietikainen_Jari.pdf
⁴ Pelastuslaki 379/2011. 103 § Pelastustoiminnassa sattuneen tapaturman ja ammattitaudin korvaaminen. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379#L14P103
