Ylen julkaisema artikkeli (28.5.2025) nostaa esiin huolia pelastustoimen resurssien riittävyydestä ja järjestelmän tulevaisuudesta. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto pitää tärkeänä, että aihe herättää keskustelua – mutta keskustelussa on syytä tunnistaa ja tunnustaa sopimuspalokuntien todellinen merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle.
Sopimuspalokunnat ovat elintärkeitä arjen onnettomuuksien hoidossa. Päivittäin ympäri Suomen, erityisesti suurimpien kaupunkitaajamien ulkopuolella, sopimuspalokunnat ovat ensimmäisenä paikalla tulipaloissa, liikenneonnettomuuksissa ja muissa kiireellisissä pelastustehtävissä. Ilman niitä pelastustoimen kattavuus ja vasteajat olisivat monin paikoin kriittisesti heikompia. Kaupunkialueilla puolestaan muutamaa isompaa kaupunkia lukuun ottamatta viimeistään kolmas paikalle tuleva paloauto on sopimuspalokunnan paloauto, monesti jo joku niistä aikaisemmistakin.
Sopimuspalokuntatoiminta on myös keskeinen osa kansallista varautumista. Poikkeusoloissa, laajoissa häiriötilanteissa ja esimerkiksi sään ääri-ilmiöissä sopimuspalokunnat muodostavat merkittävän osan pelastustoimen operatiivisesta kapasiteetista. Ilman tätä verkostoa Suomi olisi haavoittuvampi kriisitilanteissa.
Toiminta ei rajoitu vain hälytystehtäviin – sopimuspalokunnat tekevät aktiivista turvallisuusviestintää ja ehkäisevää työtä. Tuhannet sopimuspalokuntalaiset käyvät kouluissa, järjestävät turvallisuuskoulutuksia ja jakavat tietoa kodeissa tapahtuvien onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tämä ruohonjuuritason työ on monella paikkakunnalla ainoa järjestelmällinen turvallisuusviestinnän muoto.
Sopimuspalokuntajärjestelmä on myös äärimmäisen kustannustehokas. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) mukaan jokaista sopimuspalokuntatoimintaan sijoitettua euroa kohden yhteiskunta saa 11–14-kertaisen hyödyn takaisin. Tämä on poikkeuksellisen korkea tuotto yhteiskunnallisessa palvelussa.
Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on toistuvasti peräänkuuluttanut järjestelmän parempaa resursointia ja selkeämpää sääntelyä. Järjestelmän elinvoimaisuus ei ole itsestäänselvyys – tarvitaan konkreettisia toimia, jotta sopimuspalokuntatoiminta voidaan turvata nyt ja tulevaisuudessa.
Ilman sopimuspalokuntia jouduttaisiin tekemään kylmiä valintoja. Laajat alueet – mukaan lukien huoltovarmuuden kannalta kriittinen maaseutu, teollisuuden keskittymät, liikenteen solmukohdat, turistikohteet ja miljoonien suomalaisten asuin- ja mökkiseudut – jäisivät ilman riittävää pelastustoimen resurssia. Tätä vaihtoehtoa Suomi ei voi eikä saa valita.
Lisätietoja:
Ari Maskonen
toiminnanjohtaja
Suomen Sopimuspalokuntien Liitto
ari.maskonen@sspl.fi
050 567 5179
