Liiton vuosikokous kokosi 12. syyskuuta Poriin laajasti jäsenpalokuntien edustajia eri puolilta Suomea. Kokouksessa oli paikalla 49 henkilöä ja valtakirjoilla edustettuna yhteensä 140 jäsenpalokuntaa. Satakunnan pelastuslaitoksen tervehdyksen kokoukselle toi pelastusjohtaja Pekka Tähtinen. Vuosikokous vahvisti liiton vuoden 2025 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille. Samalla hyväksyttiin vuoden 2027 toiminta- ja taloussuunnitelma. Jäsenmaksu säilyy vuonna 2027 ennallaan 160 eurossa.
Vuonna 2027 vahvistetaan jäsenpalvelua, viestintää ja vaikuttavuutta
SSPL:n vuoden 2027 toiminnassa korostuvat jäsenistön palveluverkosto, viestintästrategian laatiminen sekä työturvallisuuden ja ensivastetoiminnan edistäminen. Lisäksi liitto rakentaa toiminnan arviointia ja vaikuttavuuden osoittamista tukevan mittariston. Keskeinen kokonaisuus on myös Sopimuspalokuntabarometri 2027. Hankkeessa tuotetaan ajantasaista tietoa sopimuspalokuntien tilanteesta ja toimintaedellytyksistä valtakunnallisen ja alueellisen päätöksenteon tueksi.
Liiton toiminnan perustana säilyvät sopimuspalokuntien toimintaedellytysten vahvistaminen, valtakunnallinen vaikuttaminen, ajantasaisen tilannekuvan tuottaminen sekä jäsenistön palveleminen. Työtä tehdään yhteistyössä jäsenpalokuntien, hyvinvointialueiden, pelastuslaitosten, valtionhallinnon ja muiden pelastusalan toimijoiden kanssa.
Hallitukseen valittiin neljä varsinaista jäsentä
Vuosikokouksessa järjestettiin vaali hallituksen erovuoroisten jäsenten paikoista. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi seuraavaksi kahdeksi toimintakaudeksi valittiin:
- Silvio Hjelt
- Juho Luukko
- Markku Kallio
- Janne Korhonen
Heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen valittiin - Kari Jääskeläinen
- Mira Huovinen
- Jarmo Halonen
- Jussi Huhtinen
Hallituksessa varsinaisina jäseninä jatkavat Esa Järvenpää, Tuomas Lemminkäinen, Hanna Pihanperä ja Seppo Rantamäki.
Vuosikokous: sopimuspalokuntalaisten koulutuksen järjestäminen kaipaa ryhtiliikettä
Vuosikokous hyväksyi julkilausuman, jossa nostetaan esiin sopimuspalokuntalaisten koulutuksen saatavuuden suuret alueelliset erot. Julkilausuman mukaan joillakin alueilla peruskursseille muodostuu pitkiä jonoja ja myös savusukellus-, ryhmänjohtaja- sekä muuta erityisosaamista tuottavia koulutuksia järjestetään liian vähän. Se vaikeuttaa uusien henkilöiden saamista hälytystoimintaan sekä palokuntien osaamisen ja toimintakyvyn ylläpitämistä.
Vuosikokous edellyttää hyvinvointialueiden pelastuslaitoksilta riittävän ja oikea-aikaisen perus-, erityis- ja johtamiskoulutuksen turvaamista. Sisäministeriöltä kokous toivoo koulutustarpeiden, hakijamäärien ja koulutukseen pääsyn odotusaikojen valtakunnallista seurantaa sekä kansallisen koulutusstrategian laatimista. Lisäksi Pelastusopiston kouluttajavaatimuksia halutaan uudistaa ja sopimuspalokunnan päällikkökurssin säännöllinen toteuttaminen varmistaa.
Ydinviesti on selvä: koulutuksessa ei ole kyse vain yksittäisen palokuntalaisen kehittymisestä, vaan koko pelastustoimen toimintakyvystä ja siitä, että onnettomuuspaikalle saadaan tulevaisuudessakin riittävästi koulutettuja pelastajia ja osaavia johtajia.
