Wikipedian mukaan hidas palaminen on esimerkiksi puun lahoamista. Tämä hidas palaminen voi olla uhka myös paloasemakiinteistöille vuoden 2026 alusta.
SOTE-uudistus toi maahan paljon, hyvääkin. Kunnat joutuvat kuitenkin luopumaan SOTE- ja PELA-kiinteistöistä siirtymäajan jälkeen. Tämä siirtymäaika on päättymässä kuluvan vuoden lopussa. Nyt pitäisi jokaisella Hyvinvointialueella myös uusia vuokrasopimukset, jopa alle vuoden irtisanomisajoilla ja erittäin lyhyillä sopimuksilla muutenkin. Hyvinvointialueet eivät saa valtiolta lupaa kuluttaa varojaan pitkiin kestäviin vuokrasuhteisiin.
Tämä yhtälö on vaikea ja haasteellinen. Osassa maata kunnat ovat pohtineet esimerkiksi kiinteistöosakeyhtiöitä. Toisaalla on jo myyty eteenpäin kiinteistöjä. Maasta kuitenkin puuttuu suuri suunta sille, miten turvataan 1.1.2026 alkaen palvelut siten, etteivät ne ainakaan taivasalla ole.
Riikka Lehtimäki, Kuntaliiton johtava juristi kirjoittaa Kuntalehdessä 17.3.2025 osuvasti otsikolla ” Aika käy vähiin: Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen toimitilat vaarassa ilman uusia sopimuksia”. Tämä kirjoitus mukailee Lehtimäen kirjoitusta, suosittelen lukemaan hänen kirjoituksensa.
Monissa kunnissa erityisesti pelastustoimen kiinteistöissä on kertynyt huomattavaa korjausvelkaa. Aiemmin vuokrat on usein asetettu kattamaan vain käyttökulut, eikä niihin ole sisällytetty varoja tulevia peruskorjauksia varten. Poliittiset päätökset ovat ohjanneet peruskorjauksia, mutta ilman vuokrista kerättyä puskuria nämä investoinnit ovat jääneet riittämättömiksi. Nyt hyvinvointialueiden perimät vuokrat eivät välttämättä mahdollista tarvittavia peruskorjauksia, mikä asettaa kiinteistöjen kunnon ja palveluiden laadun vaaralle alttiiksi.
Kuntalain mukaan kuntien ja kuntayhtymien tulee yhtiöittää toiminnot, joita ne harjoittavat kilpailutilanteessa markkinoilla. Yhtiöittämisvelvollisuus koskee kaikkia markkinaehtoisia kilpailtuja toimintoja. Kuitenkin kiinteistöjen yhtiöittäminen ei ole ongelmatonta, erityisesti silloin, kun yhtiöt eivät saa riittävästi vuokratuloja kattamaan kustannuksiaan.
Hyvinvointialueuudistuksessa on havaittavissa rakenteellinen valuvika kiinteistöjen hallinnan osalta. Nykyinen malli ei välttämättä turvaa palveluiden jatkuvuutta eikä kiinteistöjen asianmukaista ylläpitoa. Yksi nopea korjaustoimenpide voisi olla siirtymäajan jatkaminen, jolloin kunnat voisivat jatkaa kiinteistöjen vuokraamista omassa taseessaan olevista tiloista. Tämä antaisi lisäaikaa kestävien ratkaisujen löytämiseksi ja toteuttamiseksi.
Jotta tästä selvittäisiin, niin siirtymäajan jatkaminen voisi olla välttämätön toimenpide, jotta kiinteistöjen hallinta ja ylläpito saadaan järjestettyä kestävällä tavalla. Tämä antaisi kunnille ja hyvinvointialueille aikaa neuvotella uudet sopimukset ja varmistaa, että palvelut jatkuvat keskeytyksettä.
Siirtymäajan jatkaminen voisi auttaa varmistamaan, että kunnat ja hyvinvointialueet saavat riittävästi aikaa neuvotella uudet sopimukset ja varmistaa palveluiden jatkuvuuden. Tämä voisi myös vähentää epävarmuutta ja turvata kiinteistöjen asianmukaisen ylläpidon.
