Siirry pääsisältöön

Saariston turvallisuusseminaarissa korostui sopimuspalokuntien ja paikallisen varautumisen merkitys

12.11.2026

Sopimuspalokuntien keskeinen rooli, toimintavarmat viestiyhteydet ja paikallisyhteisöjen varautuminen nousivat esiin eduskunnan Pikkuparlamentissa 11. marraskuuta järjestetyssä Saariston turvallisuusseminaarissa. Saaristoasiain neuvottelukunnan järjestämässä tilaisuudessa esiteltiin myös tuore selvitys saaristo- ja vesistöalueiden arjen turvallisuudesta sekä käytännön esimerkkejä eri puolilta Suomea.

Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian toteuttaman selvityksen tulokset esitteli projektitutkija Simo Rautiainen. Selvityksen mukaan sopimuspalokunnat ovat korvaamaton osa saaristo- ja vesistöalueiden pelastuspalveluja. Vuosina 2023–2025 sopimuspalokunnat osallistuivat 63 prosenttiin tutkimusalueen hälytystehtävistä, ja 47 prosentissa tehtävistä paikalla oli ainoastaan sopimuspalokuntia. Saaristossa sopimuspalokunta onkin usein ensimmäinen ja toisinaan ainoa alueella käytettävissä oleva pelastustoimija.

Selvitys vahvistaa, ettei nykyisen pelastustoimen palvelutason ylläpitäminen maaseudulla ja saaristossa olisi mahdollista nykyisillä taloudellisilla resursseilla ilman sopimuspalokuntia. Samalla henkilöstön ikääntyminen, rekrytointivaikeudet, kasvavat osaamisvaatimukset sekä kaluston ja toiminnan rahoitus haastavat järjestelmän tulevaisuutta. Selvityksessä esitetään sopimuspalokuntien toimintaedellytysten turvaamista sekä tehtävien erilaiset vaatimukset nykyistä paremmin huomioivia toimintakykyvaatimuksia.

Konkreettisen esimerkin paikallisen toimintakyvyn merkityksestä tarjosi joulukuussa 2025 sattunut Hannes-myrsky, jonka vaikutuksia käsiteltiin useissa esityksissä. Houtskarissa sähkö- ja tietoliikenneyhteydet katkesivat, ja paikallinen vapaaehtoinen palokunta menetti yhteyden pelastuslaitoksen johtokeskukseen 16 tunnin ajaksi. Palokunta jatkoi toimintaansa itsenäisesti, raivasi myrskytuhoja ja tarjosi oman varavoimansa turvin asukkaille lämpimän kokoontumispaikan. Tapaus osoitti, kuinka merkittävä paikallinen sopimuspalokunta voi olla myös laajoissa yhteiskunnan häiriötilanteissa.

Viestiyhteyksien toimintavarmuus oli yksi seminaarin keskeisistä teemoista. Matkaviestinverkkojen kattavuudesta huolimatta pitkät sähkökatkot voivat katkaista yhteydet myös viranomaisilta. Selvityksessä ehdotetaan kriittisten tukiasemien varmistusaikojen pidentämistä sekä vaihtoehtoisten viestintäjärjestelmien kehittämistä. Tilaisuudessa esiteltiin muun muassa kyläradiotoimintaa, jonka avulla paikallisyhteisöt voivat välittää tietoa myös silloin, kun tavalliset viestintäverkot eivät toimi.

Seminaarissa ja sen yhteydessä järjestetyllä turvallisuustorilla kuultiin useita käytännön esimerkkejä paikallisen varautumisen kehittämisestä. Vuoden sopimuspalokunnaksi 2026 valittu Särkisalmen VPK esitteli palokuntatoiminnan merkitystä yhteisöllisyydelle ja sisävesialueiden turvallisuudelle. Esillä olivat myös Suomen Kylien Kylävara-toimintamalli, Vihdin kyläradioverkosto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun saariston katastrofivalmiutta kehittävä toiminta sekä WWF vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot. Esimerkit osoittivat, kuinka monipuolista osaamista ja paikallisia voimavaroja saariston turvallisuuden ylläpitämiseen tarvitaan.

Tilaisuudessa esiteltiin myös saaristoasiain neuvottelukunnan tulevan hallituskauden tavoitteita. Niissä korostuvat vapaaehtoistoimijoiden ja paikallisyhteisöjen voimavarojen turvaaminen, viestintäyhteyksien toimintavarmuus sekä vesistöalueiden ympäristöriskeihin varautuminen.

Suomen Sopimuspalokuntien Liiton näkökulmasta selvitys nostaa esiin keskeisen kysymyksen: saariston ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta ei voida turvata ilman toimintakykyisiä paikallisia sopimuspalokuntia. Niiden toimintaedellytysten varmistaminen on olennainen osa pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja alueellisen yhdenvertaisuuden turvaamista.

Saariston turvallisuutta koskeva keskustelu jatkuu eduskunnassa 17.–18. marraskuuta järjestettävissä pyöreän pöydän keskusteluissa, joissa tarkastellaan erityisesti toimivia viestiyhteyksiä ja vapaaehtoistoimijoiden roolia.

Lue Saaristo- ja vesistöalueiden arjen turvallisuus -selvitys (MMM 2026:18).