Suomessa pelastustoimen hätätilanteissa annettava palvelu perustuu kahteen tukijalkaan. Nämä tukijalat ovat päätoiminen ammattihenkilöstö ja sopimuspalokuntalaiset (osallistuvat pelastustoimintaan oman päätoimensa rinnalla). Päätoimista henkilöstöä on suurimpien taajamien alueella. Tällöinkin näillä alueilla on sopimuspalokuntia, jotka täydentävät valmiutta, tai ovat osa varautumista normaaleista pienistä onnettomuuksista poikkeaviin tilanteisiin.
Sopimuspalokuntatoiminnalle ominaista on toimintaan osallistuvien oma tahto auttaa yhteiskuntaa. Osa sopimuspalokuntalaisista saa palkan tekemästään työstä, osa ei. Kaukana takana ovat ajat, jolloin palokunnat olivat sanan varsinaisessa merkityksessä vapaapalokuntia. Pelastustoimi on velvoitettu hoitamaan kansalaisille yhdenvertainen palvelu hätätilanteissa. Pelastuslaitosten kumppaneina toimivat sopimuspalokunnat mahdollistavat tämän palvelun realistisesti ja kustannustehokkaasti.
Sopimuspalokuntaan ei voida määrätä kuulumaan. Sopimuspalokuntalaisuus ja toimintaan osallistuminen ovat yksilön omia arvovalintoja, valinta käytettävissä olevan ajan, perheen ja oman jaksamisen kanssa. Uusia sopimuspalokuntia ei ole viime vuosien aikana juurikaan syntynyt, vähenemistä on ollut. Uutta palokuntaa ei noin vain perusteta lopetettujen tilalle tai alueelle, jossa sellaista ei vielä ole, vaikka tarve olisi ilmeinen. Hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu: yhtään paloasemaa ei tulla sulkemaan.
Olemme havainneet huolestuttavia merkkejä siitä, miten pelastuslaitokset hakevat kustannussäästöjä pelastustoiminnan auttamispalveluista ja sen kustannustehokkaimmasta päästä, sopimuspalokunnista. Pelastuslaitoksia eivät johda yksittäiset pelastusjohtajat, vaan pelastuslaitokset ovat vastuussa kunnille. Älkää siis hyvät kuntalaiset ja kuntapäättäjät antako tehdä peruuttamattomia päätöksiä, ja toisaalta poliittisesti yleisen linjan vastaisia sellaisia. Hyvät pelastusjohtajat, älkää hakeko säästöjä vedoten sopimuspalokuntalaisten moraaliin ja auttamishaluun. Tunnustakaa tosiasiat ja kertokaa avoimesti, että pelastustoimen tehokasta ja yhdenvertaista palvelua ei voida nyky-yhteiskunnassa sen vaatimuksiin vastaten tuottaa nykyisellä rahoituksella.
Emme halua yhdenkään paloaseman valoja sammutettavan. Paloasemien määrää pitäisi lisätä. Tehokkaat ja innovatiiviset ratkaisut mahdollistaisivat paloasemien ja palokuntien viennin sinne, missä ihmiset ja onnettomuudet ovat. Pelastustoimen palvelujen saatavuuteen vaikuttaa olennaisesti sopimuspalokuntien osalta paloasemien sijainti suhteessa sopimuspalokuntalaisten asuin- ja työpaikkaan. Innovatiivisia ratkaisuja kaivataan, palokuntia, paloasemia ja pelastustoimea ei voi koko maan näkökulmasta puristaa samaan muottiin, eikä yhtään enempää ahtaammalle kuin ne nyt jo ovat. Olennaista on avoimesti, todellisiin faktoihin perustuen ja yhdessä löytää ne kaikki erilaiset toimintamuodot, jotka palvelevat tärkeintä, kansalaista, joka on avun tarpeessa.
Ari Maskonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry
Aleksi Peurala
Järjestöpäällikkö
Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry
Markku Kallio
Varapuheenjohtaja
Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry
