VETOA JA VOIMAA

Heinin blogikirjoituksia 18.1.2017 alkaen

Blogin kirjoittajana on toiminut Vetovoimainen sopimuspalokunta- hankkeen (2016-2017) työhyvinvoinnin asiantuntija, psykologi Heini Kämäräinen.

Blogissa hän jakaa hankkeen ajankohtaisia asioita, omia ajatuksiaan työhyvinvoinnista sekä pohdintaa sopimuspalokunnista ja niiden vetovoimaisuudesta tutkimusmatkailijan näkökulmasta.

Tämän blogin ensimmäisessä tekstissä viittasin Sopimuspalokuntien liiton selvityksiin, joissa oli viitteitä koetusta kiusaamisesta palokunnissa. Vuoden 2013 Hyvinvoiva sopimuspalokunta-selvityksessä omakohtaista kiusaamista raportoi kokeneensa 8,4 %. Tätä lukua pidetään liian suurena – nollatoleranssi kiusaamiselle on ainoa jonka voi hyväksyä. Kiusaamisen nostaminen pöydälle saa miettimään, mitä on tuo palokunnissa koettu kiusaaminen.

Tätä varten kokosin näkökulmia siitä mitä työpaikkakiusaaminen on, ja mitä se ei ole (lähde: TTL: Työpaikkakiusaaminen). Työturvallisuuslaki kieltää häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun, joka aiheuttaa työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa. Sitä, mitä häirintä ja epäasiallinen kohtelu ovat, ei laissa kuitenkaan sen enempää määritellä. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi seuraavaa:

Palokuntatoimintaan liittyvä:

• kohtuuttoman tehtävämäärän tai aikataulujen vaatiminen

• mielipiteiden ohittaminen ja huomioimattomuus

• kohtuuton tekemisen valvonta

• tiedonvälityksen ulkopuolelle jättäminen

• perusteeton tehtävien pois ottaminen

• eriarvoinen kohtelu esim. koulutukseen pääsyssä, palkkioiden maksussa tai etuuksien antamisessa.

Henkilöön liittyvä:

• loukkaavien kommenttien esittäminen

• sosiaalinen eristäminen: ei puhuta, ei kuunnella, kohdellaan kuin ilmaa

• perättömien juttujen levittäminen

• pilkkaaminen ja naurunalaiseksi saattaminen

• aiheeton arvostelu ja väärien syytösten esittäminen

• aiheeton virheistä muistuttaminen.

Millaisia ajatuksia nämä herättävät? Luulen, että henkilöön kohdistuva kiusaaminen on yleensä helppo mieltää yksiselitteisesti vääräksi. Toisaalta se voi myös olla jotain, jota ei huomata koska pitkään jatkuessaan siihen saatetaan tottua. Jos näin päässyt käymään, on aika palokunnassa herätä. Kannattaa muistaa, että myös tahallinen ulkopuolelle jättäminen ja eristäminen ovat kiusaamista.

Palokuntatoimintaan liittyvä kiusaaminen voi herättää monenlaisia ajatuksia. Painottaisin, että kyse on kiusaamisesta silloin, kun päätökset ja linjaukset, jotka aiheuttavat ristiriitaa, ovat perusteettomia, eriarvoisia tai kohtuuttomia. Jos linjaukselle on olemassa pätevä peruste, ei se ole eriarvoista. Kohtuullisuuden suhteen tulee pyrkiä löytämään yhteinen näkemys siitä, mikä onkaan kohtuullista kulloisessakin tilanteessa, jos erimielisyyksiä tulee. Perusteista on syytä muistaa viestiä selkeästi ja riittävästi, jotta ne ovat selkeät kaikille. Vastapuolen kuunteleminen on tärkeää.

Kannattaa myös muistaa, että pääsääntöisesti kiusaamista sen sijaan EI ole:

• Toimintaan liittyviä ongelmia käsitellään palokunnassa, vaikka asian käsittely olisi jonkun mielestä epämiellyttävää.

• Toimintaan liittyvistä asioista, päätöksistä tai tulkinnoista syntyy ristiriitaa ja asianomaiset tästä syystä tuntevat epävarmuutta ja ahdistusta.

• Toiminnassa mukana olevalle henkilölle annetaan perusteltu kurinpidollinen rangaistus.

• Tehtäviä perustellusti muutetaan ja henkilön kanssa on keskusteltu asiasta.

Asioiden puheeksi ottaminen voi joskus tuntua epämiellyttävältä. Se saakin tuntua, ja on ihan ymmärrettävää, jos asia koskee esimerkiksi omaa toimintaa. Siitä huolimatta se ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole kiusaamista. Asioiden puheeksi ottamisessa on kuitenkin tärkeää muistaa tilanteen vaatima hienotunteisuus.

Kiusatuksi tulemista ei aina ole helppo tunnistaa. Kiusaamisesta voi kuitenkin olla kyse, jos tuntee, että jokin alkaa vaivata ja jonkun toiminta nostattaa kielteisiä tunteita. Silloin saattaa tuntea itsensä hämmentyneeksi vuorovaikutustilanteiden jälkeen ja alkaa jopa vältellä niitä. Jos tilanne hämmentää, kannattaa siitä puhua sellaisen henkilön kanssa jolta voit odottaa saavan rehellistä palautetta siitä miltä tilanteet hänelle näyttäytyvät.

Jos esimiehenä saat viestin kiusaamiskokemuksesta tai -havainnosta, ota se vakavasti ja ryhdy selvittämään tilannetta. Jos kaipaa apua kiusaamistilanteen selvittelyyn, saa Työterveyslaitoksen sivuilta pohjaa toimintamallille: Työpaikkakiusaaminen.

Ollaan valppaina ja puututaan jos tarve niin vaatii.

Terveisin Heini

Yhteystiedot

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry

Korpraalintie 3 25250 MÄRYNUMMI
toimisto(a)sspl.fi

Järjestöpäällikkö
Aleksi Peurala
040 080 3215

Lisäinformaatio