Skip to main content

Vetoa ja voimaa Info

12.12.2017

INFO

Jäsenhankinta

Useassa palokunnassa on kaapissa haalareita vailla käyttäjää. Osa palokunnista on siitä onnellisessa tilanteessa, että heille hakeutuu jäseniä riittävästi, tai jopa yli tarpeiden. Tällöin on useimmiten kyse suurten kaupunkien keskeisillä paikoilla olevista palokunnista. Kuitenkaan tässä asiassa kaikki palokunnat eivät ole yhtä hyvässä asemassa ja näin ollen useammilta palokunnilta vaaditaan enemmän tekoja ja jatkuvaa jäsenhankintaa, jotta tulosta saadaan.

Näkyvyyttä voi ideoida palokunnassa yhteistuumin. Työväineitä ideointiin löydät tämän sivuston välineet-osiosta. Ideointiin kannattaa ottaa mahdollisimman moni mukaan ja pyrkiä luovaan ja avoimeen ilmapiiriin. Mikä on teidän palokuntanne tapa näkyä?

Tapoja rekrytoida ja lisätä näkyvyyttä:

Nuoriso-osasto

Tyypillisimpiä tapoja rekrytoida hälytysosastoon on nuoriso-osaston kautta. Etuna on, että tällöin uusi hälytysosaston jäsen on kasvanut palokuntatoimintaan. Kaikille ei kuitenkaan täysi-ikäistyttyä sovi elämäntilanteeseen hälytysosastoon liittyminen. Tällöin voi miettiä onko mahdollista osallistua muilla tavoin palokunnan toimintaan, sillä usein tarvitaan myös muuta jäsenistöä.

Henkilökohtainen rekrytointi

Henkilökohtainen rekrytointi on mahdollista kaikille. Joillekin palokunnille se on pääasiallinen tapa houkutella uusia jäseniä, toisille taas se voi tuntua vieraalta. Jokaisella palokuntalaisella on mahdollisuus kertoa palokunnasta ja siihen liittymisen mahdollisuuksista omille verkostoilleen. Kuka tietää, kenties jollain lähelläsi olisi aikaa uudenlaiselle aktiviteetille elämässään.

Palokuntien välinen yhteistyö

Kun palokuntanuori lähtee opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, tai kun omalle paikkakunnalle muuttaa ihminen joka on edellisessä asuinpaikassaan ollut palokunnan jäsen, ovat palokuntien väliset verkostot hyödyllisiä. Yhteydenpito auttaa siihen, että palokuntalaisia ei menetetä, vaikka paikkakunta ja elämäntilanne vaihtuisivatkin.

Sosiaalinen media

Näkyvyys sosiaalisessa mediassa on tapa luoda mielikuvaa palokunnasta vetovoimaisena vaihtoehtona ja sitä myötä edesauttaa rekrytointia. Lisää somesta myöhempänä.

Turvallisuusviestintä

Turvallisuusviestintä voi olla käyntejä päiväkoteihin ja kouluihin, tai pelastusnäytöksen järjestäminen. Joka tapauksessa turvallisuusviestintä tarkoittaa keinoja tuoda turvallisuutta kansalaisten keskuuteen, siellä missä he liikkuvat. Se on paitsi kansalaisten palvelemista, myös yksi keino panostaa näkyvyyteen.

Tapahtumat

Palokunta voi mennä mukaan paikkakunnan tapahtumiin, tai järjestää omankin tapahtuman. Hyödyn lisäksi erilaiset tempaukset piristävät mieltä ja luovat yhteishenkeä. Markkinoinnissa on tarkoituksena lisätä näkyvyyttä omalla paikkakunnalla ja vahvistaa mielikuvaa palokunnasta houkuttelevana vaihtoehtona. Joskus tavoitteena on kerätä myös varoja. Alueellisiin tapahtumiin osallistumisen – tai sellaisten järjestämisen – lisäksi näkyvyyden kannalta hyväksi on koettu valtakunnallisiin tapahtumiin osallistuminen.

 

Perehdytys

Perehdyttäminen ja työtehtävien hyvä hallinta ovat parhainta ennakoivaa turvallisuustoimintaa. On tärkeää, että jokainen palokunnassa mukana oleva saa perehdytyksen palokunnan toimintoihin, kalustoon ja tiloihin. Turvallisuuden lisäksi tulokkaiden hyvä perehdyttäminen on tapa toivottaa tervetulleeksi. Kun palokuntaan liittyvän henkilön perehdytys aloitetaan viipymättä, ja se on kattava ja järjestelmällinen, antaa se paremmat edellytykset myös toimintaan sitoutumiselle. Tärkeää on, että uusi jäsen tietää kenen puoleen kääntyä, kun tulee kysyttävää. Kannattaa muistaa, että perehdyttäminen vaatii osaamista ja taitoja. Perehdyttäjältä vaaditaan muun muassa ymmärrystä erilaisten ihmisten kohtaamisesta ja aitoa kiinnostusta perehdyttämistehtävään.

Perehdytyksessä tärkeintä on:

  • Se tehdään jokaiselle palokuntatoimintaan mukaan tulevalle
  • Se alkaa viipymättä uuden henkilön mukaan tultua
  • Palokunnassa on toimintamalli perehdytykselle
  • Perehdytettävä tietää kenen puoleen kääntyä kysymyksissä
  • Perehdytys tehdään sillä syvyydellä, joka on tehtävästä riippuen tarpeen

Varsinainen perehdytyskoulutus, johon osallistuvat hälytystoimintaan osallistuvat, tapahtuu tämän tärkeän alkuperehdytyksen jälkeen. Jos alkuperehdyttäminen teidän palokunnassanne kaipaa kehittämistä, voitte aloittaa esimerkiksi Tuplatiimin (s. xx) avulla ideoimalla. Kuka perehdytyksestä vastaa? Miten sen sujumista seurataan? Miten eri toimintoihin mukaan tulevien perehdytys toteutetaan?

Perehdytyksessä hyödyllisiksi on koettu perehdytyksen tarkistuslista. Siihen kerätään oman palokunnan toiminnan kannalta oleelliset perehdytettävät asiat ja tehdään merkintä, kun tietty osuus perehdytyksestä on suoritettu. Näin pystytään seuraamaan missä perehdytyksessä mennään ja myös perehtyjä itse voi aktiivisesti seurata mitä kaikkea hänellä vielä onkaan tutustumatta.

 

Viestintä

Sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä kerrotaan palokunnan tilasta ja sen toimintaan liittyvistä asioista sekä luodaan palokunnasta tiettyjä mielikuvia. Palokuntalaisina emme edusta vain itseämme – edustamme palokuntaamme sekä pelastuslaitosta. Hyvänä ohjenuorana voidaan pitää, että Pelastustoimen arvot ”Inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti” ohjaavat kaikkea viestintäämme. Kaikki palokunnan näkyvä toiminta on aina myös turvallisuusviestintää: Palokuntalainen kannustaa omalla esimerkillään kiinnittämään huomiota turvallisuuteen.

Onnistuneen viestinnän kannalta on hyvä sopia palokunnassa vastuut viestinnän suhteen sekä keinot ja väylät tiedonkulun toteuttamiseen. Eritysesti ulkoisesta tiedottamisesta voi olla hyvä sopia suuntaviivoja myös yhdessä pelastuslaitoksen kanssa.

Paloasema on pelastustoimen arvojen ”koti”, joten toiminnan tulee olla ”inhimillistä, ammatillista ja luotettavaa” myös seinien sisäpuolella. Sisäisen tiedotuksen väylinä käytetään sähköpostia, tekstiviestejä, pikaviestintäkanavia, ilmoitustaulua ja kasvokkain viestimistä. Runsasta viestintää arvostetaan: se lisää toiminnan läpinäkyvyyttä ja edistää kehittämistä. Tiedon panttaaminen heikentää vuorovaikutusta ja tärkeiden asioiden tiedonkulkua. Se myös estää uusien näkemysten esiin tulemista ja voidaan menettää palokunnan kannalta tärkeitä tietoja. Viestinnän niukkuus altistaa myös väärinymmärryksille ja herättää hämmennystä.

Hyvän sisäisen viestinnän periaatteita:

  • sitä on riittävästi
  • se on tarpeeksi läpinäkyvää
  • se on tasapuolista
  • ajoittuu oikea-aikaisesti
  • tukee myönteistä vuorovaikutusta
  • samansuuntaista ulkoisen viestinnän kanssa

Sosiaalinen media tiedottamisen välineenä

Useimmilla palokunnilla on omat nettisivut ja monilla on myös tili tai sivu sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media on oiva keinoja jakaa ajankohtaista tietoa, lisätä näkyvyyttä, tehdä turvallisuusviestintää ja herättää kiinnostusta potentiaalisissa uusissa jäsenissä. Julkisten sosiaalisten median sivujen sisältö on ulkoista viestintää ja samalla osaltaan luomassa mielikuvia palokunnasta. On hyvä pitää mielessä, että mm. ikä ja kiinnostuksen kohteet vaikuttavat siihen, mitä viestintäkanavia henkilöt käyttävät ja kanavan valinta pitäisikin tehdä tavoiteltu kohderyhmä huomioiden. Palokunta voi valita yhden sosiaalisen median kanavan sijaan myös useamman, eri kohderyhmiä tavoittamaan.

Parhaimmillaan sosiaalisen median tilin sisältö:

  • on kiinnostavaa
  • on ajankohtaista
  • luo myönteistä mielikuvaa
  • on sopivan monipuolista
  • päivittyy säännöllisesti

Sosiaalinen media voi olla oiva keino palokunnan vetovoimaisuuden lisäämiseen. Ollakseen tarkoituksenmukaiset, sosiaalisen median sivut vaativat riittävän aktiivisen ylläpidon ja mietityn sisällön. Jos haluatte kehittää some-tehokkuutta palokunnassanne, kannattaa yhdessä pohtia, mitä tarkoitusta varten teidän palokuntanne sosiaalisen median sivut ovat olemassa? Ja miten niitä voisi viedä tarkoitusta vastaavaan suuntaan?

 

Työturvallisuus  on  kaikkien asia

Työturvallisuuslaki koskee myös sopimuspalokuntia. Palokunnan toiminnassa on useita mahdollisia vaaranpaikkoja ja työturvallisuus koskee jokaista palokunnan jäsentä. Se alkaa turvallisuuden huomioivasta perehdytyksestä ja kuuluu olla kiinteä osa kaikkea toimintaa. Jos työturvallisuus on teidän palokuntanne heikoin lenkki, tai tietoutta on aika päivittää, tarttukaa näiden välineiden avulla toimeen. Palokunnassa voidaan tehdä oma turvallisuustoimintaohje, esim. Tuplatiimiä (tämän sivuston välineet-osiossa) apuna käyttäen.

Yksinkertainen riskinarviointi

Tässä harjoituksessa kaikki ottavat osaa. Työturvallisuuden tiedostamiseen ja sen huomiointiin aktivoimaan tähtäävän harjoituksen voi hyvin tehdä esimerkiksi viikkoharjoitusten yhteydessä.

Tarvitset: Paperia tai post it-lappuja sekä tusseja

Kesto: 15-30 min. osallistujien määrästä ja keskustelusta riippuen

Vaihe 1:

Laitetaan kaikkien näkyville kysymys:

”Mikä on seuraava vakava tapaturma, joka meidän palokunnassa sattuu?”

Jokainen kirjaa oman vastauksensa paperille tai post it-lapulle.

Vaihe 2:

Tämän jälkeen jokainen vie vuorollaan oman arvionsa/vastauksensa kaikkien näkyville. Havainnot voidaan yhdessä ryhmitellä aiheittain.

Vaihe 3:

Tämän jälkeen ideoidaan jokaisen aiheen kohdalla yhdessä ”Mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta riski ei toteudu?”

Turvallisuushavainnot

Turvallisuushavaintojen tekeminen on vaikutuskanava oman ja työtoverin turvallisuuden parantamiseen. Turvallisuushavaintoja tekemällä opitaan tunnistamaan vaaralliset työtavat ja työympäristön vaarat ennen vahinkoa. Turvallisuushavaintojen kirjaaminen kuuluu jokaiselle.

Miten:

  • Ottakaa yhteyttä omaan pelastuslaitokseenne, jotta tiedätte, miten teillä kerätään turvallisuushavaintoja, esimerkiksi PERA-järjestelmän kautta
  • Yksi vaihtoehto turvallisuushavaintojen kirjaamiseen on turvallisuushavaintovihko
  • Järjestelmään tai vihkoon kirjataan palokunnan tiloissa, toiminnoissa tai ihmisten työtavoissa vaaranpaikkoja tai läheltä piti-tilanteita
  • Sopikaa käytännöistä, miten ja missä turvallisuushavainnot käsitellään
  • Analysoikaa havainto ja tehkää tarvittavat toimenpiteet nopeasti ja tiedottakaa niistä kaikille. Myös silloin, kun mitään ei voida tehdä. 

Turvavartti

Turvavartti on lähiesimiehen pitämä lyhyt, noin 5-20 minuutin mittainen turvallisuustietoisku jostain ajankohtaisesta, käytännönläheisestä turvallisuusaiheesta. Turvavartissa on hyvä tilaisuus käydä läpi turvallisuushavaintoja. Turvavartti voidaan pitää harjoitusten yhteydessä esimerkiksi 4-10 kertaa vuodessa. Lyhyt, epämuodollinen tilaisuus pitää mielenkiinnon paremmin yllä kuin pitkä koulutus. Oleellista on turvavarttien säännöllisyys.

Turvavarttien tavoitteita:

  • opettaa tai tiedottaa käsiteltävä asia
  • saada asiasta aikaan keskustelua ja palautetta
  • työstää aihetta yhdessä eteenpäin
  • pitää turvallisuus esillä ja tehdä siitä arkinen, työhön luontevasti liittyvä puheenaihe
  • opettaa esimiehelle turvallisuutta: asian kouluttaminen muille pakottaa kouluttajaa perehtymään asiaan
  • osoittaa, että esimies johtaa myös turvallisuutta. Näin hänen korviinsa tulee jatkossa enemmän myös turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä

Turvavartin aiheista:

Turvavartin aiheet ovat käytännönläheisiä. Lyhyet tiedotustilaisuudet voivat kestää vain 5 min (esim. viimeisen puolen vuoden aikana tulleet turvallisuushavainnot). Aiheita nousee esiin esimerkiksi työtapaturmaselostuksista ja vaaratilanteista.

Turvavartin rakenne:

  1. Tapausesimerkkejä (esim. vaaratilanteita, tapaturmaesimerkkejä). Vapaata keskustelua
  2. Aiheen kuvaus ja siihen liittyvät vaarat. Vapaata keskustelua
  3. Aiheeseen liittyvä oikea toiminta, vaarojen torjunta. Vapaata keskustelua
  4. Hyviä käytäntöjä. Vapaata keskustelua

 

Kiusaaminen ja epäasiallinen käytös

Työturvallisuuslaki kieltää häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun, joka aiheuttaa työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa. Kiusaamista voi tapahtua myös sosiaalisessa mediassa ja viestivälineissä.

Jos teidän palokunnassanne on ongelmana huono ilmapiiri ja epäasiallinen käytös, varmistakaa että palokuntaanne pelisäännöt toimivat (Pelisääntöjen laatimisessa voi hyödyntää ohjetta s. xx). Tällöin keskustellen voi syntyä yhteinen ymmärrys erilaisista odotuksista käytökselle palokunnassa. Jos esimiehenä saat viestin kiusaamiskokemuksesta tai –havainnosta, ota se vakavasti ja ryhdy viipymättä selvittämään tilannetta asianosaisten henkilöiden kanssa. Palokunnassa on hyvä olla toimintamalli epäasialliseen kohteluun puuttumiselle. Toimintamalli voi olla myös pelastuslaitoksella. Jos omin neuvoin ei päästä eteenpäin, voi ja kannattaa vaikeissa kiusaamistilanteissa kääntyä työterveyshuollon puoleen.

Kiusaamista voi olla esimerkiksi:

Palokuntatoimintaan liittyvä:

  • mielipiteiden ohittaminen ja huomioimattomuus
  • tiedonvälityksen ulkopuolelle jättäminen
  • eriarvoinen kohtelu esim. koulutukseen pääsyssä, palkkioiden maksussa tai etuuksien antamisessa.

Henkilöön liittyvä:

  • loukkaavien kommenttien esittäminen
  • sosiaalinen eristäminen: ei puhuta, ei kuunnella, kohdellaan kuin ilmaa
  • perättömien juttujen levittäminen
  • pilkkaaminen ja naurunalaiseksi saattaminen
  • aiheeton arvostelu ja väärien syytösten esittäminen
  • aiheeton virheistä muistuttaminen.

Sen sijaan pääsääntöisesti kiusaamista EI ole:

  • Toimintaan liittyviä ongelmia käsitellään palokunnassa, vaikka asian käsittely olisi jonkun mielestä epämiellyttävää.
  • Toiminnassa mukana olevalle henkilölle annetaan hänen ei-toivotusta toiminnasta ohjaavaa palautetta
  • Toiminnassa mukana olevalle henkilölle annetaan perusteltu (lain ja sääntöjen mukainen) kurinpidollinen seuraamus
  • Tehtäviä perustellusti muutetaan ja henkilön kanssa on keskusteltu asiasta.

Kiusatuksi tulemista ei aina ole helppo tunnistaa. Kiusaamisesta voi kuitenkin olla kyse, jos tuntuu, että jokin palokunnassa alkaa vaivata tai jonkun tai joidenkin toiminta nostattaa kielteisiä tunteita. Tällöin voi tuntea itsensä hämmentyneeksi ja jopa alkaa vältellä vuorovaikutustilanteita jonkin tai joidenkin kanssa. Jos tilanne hämmentää, kannattaa siitä puhua sellaisen henkilön kanssa jolta voit odottaa saavan rehellistä palautetta siitä miltä tilanteet hänelle näyttäytyvät.