SSPL UUTISET

SSPL MEDIATIEDOTE 15.7.2019

Julkaisuvapaa

Pelastuslaitokset vastuussa sopimuspalokuntiensa lähtövarmuudesta

Viime aikoina on julkisuudessa pohdittu pelastushenkilöstön saatavuutta. Keskustelussa on jäänyt vähemmälle huomiolle, että merkittävä osa pelastushenkilöstöstä muodostuu sopimuspalokuntalaisista (kts. tilastotieto alla). Osittain saatavuusongelmat koskevat ammattihenkilöstön lisäksi myös sopimushenkilöstöä. Sopimuspalokuntien mahdollisuudet saada jäseniä hälytystehtäviin vaihtelevat alueittain. Joillain alueilla sopimuspalokuntalaisia on riittävästi, kun taas toisaalla erityisesti päivälähtöjen hoitaminen tuottaa vaikeuksia.

Viime vuosina on sopimuspalokuntalaisten määrä Suomessa kasvanut noin 1600 henkilöllä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että palokuntien henkilöstötilanne olisi helpottanut kaikissa palokunnissa. Hälytyskelpoisen sopimushenkilöstön määrä vaihtelee pelastustoimen alueittain ja jopa alueiden sisällä.  

Pelastuslaitokset ovat pelastuslain (28 §) mukaan vastuussa siitä, että pelastustehtävät voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. 

 

Sopimuspalokunnissa ja palokuntayhdistyksissä tehdään jatkuvaa työtä jäsenhankinnan ja lähtövarmuuden hyväksi. Yhteiskunta on viime vuosina muuttunut siten, ettei yhdistysten omat keinot yksin aina riitä näiden haasteiden ratkaisemiseen vaan pelastuslaitosten on tultava mukaan kantamaan vastuuta, joihin lakikin ne velvottaa. Lisäksi tarvitaan uusia keinoja erityisesti lähtövarmuuden takaamiseksi, sanoo Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala.

Päivälähtöjen ja varallaolojen houkuttelevuutta tulee kehittää ja uusia kannustimia ottaa käyttöön. Niihin ei kuulu niukkuuden jakaminen, sopimuspalokuntatoiminnan vähättely eikä varsinkaan sopimuspalokuntatoiminnan näkymättömäksi tekeminen. Niihin kuuluu arvostuksen tosiasiallinen nostaminen ja kaikenlaisten sopimuspalokuntatoimintaa haittaavien tekijöiden poistaminen. Sopimuspalokuntatoiminta tulee aidosti tunnustaa osaksi pelastustoimen järjestelyä kaikilla tasoilla aina lainsäädäntöön asti. 

Lähtövarmuutta parantaviin keinoihin saattaa myös kuulua erilaisten korvausjärjestelmien kehittäminen. Esimerkkinä voisi olla korvauksen maksaminen niille sopimuspalokuntalaisten työnantajille, jotka päästävät sopimuspalokuntalaiset työstä hälytyksiin. Yksi vaihtoehto voisi myös olla, että palokuntayhdistykset saisivat pelastuslaitoksilta rahaa esimerkiksi yhden tai kahden palokuntalaisen palkkaamiseen paloasemille päivälähdön varmistamiseksi ja palokunnan kaluston huoltamiseksi.   

Sopimuspalokuntien jäsenhankintaa haittaavat edelleen puutteet henkilökohtaisissa suojavarusteissa, koulutuksessa, työterveyshuollossa ja työturvallisuudessa. Nämä puutteet ovat olleet tiedossa koko alueellisen, kuntien yhdessä huolehtiman pelastustoimen, ajan. Olen varovasti laskenut, että pelastuslaitokset tarvitsevat lisää rahaa yhteensä 40-50 miljoonaa näiden puutteiden korjaamiseen, toteaa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala. Pelastustoimi on kuntien rahoittamaa toimintaa eli kunnat vastaavat pelastuslaitosten riittävistä toimintaedellytyksistä. Puutteet on selkeästi nousseet esiin liiton tekemässä Sopimuspalokuntabarometri-kyselyissä (vuosina 2014 ja 2017) mutta mitään merkittävää ei ole tapahtunut puutteiden korjaamiseksi.  

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on selvittänyt päivälähtöjen ja muiden vajaalähtöjen (palokunnan hälytykseen lähtö tapahtuu liian hitaasti ja/tai liian pienellä vahvuudella) ongelmia. Vuonna 2013 Sopimuspalokuntien lähtövarmuushankkeessa tarkasteltiin vuosien 2011-2013 ajalta 85 000 sopimuspalokuntien suorittamaa kiireellistä hälytystehtävää. Selvitys osoitti, että tuona aikana vajaalähtöjen osuus oli keskimäärin noin 45 % kaikista hälytyslähdöistä. Nollalähtöjen – hälytyksen tultua palokunta ei lähtenyt tehtävälle - osuus oli koko hälytysten määrästä 2,1-2,6 %. Arvioitiin, että suuri osa vajaalähdöistä johtuu sopimuspalokuntien epävarmasta hälytysjärjestelmästä. SSPL on tehnyt hälytysjärjestelmän parantamisesta useita esityksiä, mutta juuri mikään ei ole muuttunut. 

Lähtövarmuushankkeen loppuraportissa esitettiin kymmenen toimenpide-esitystä, miten päivälähtöjen ja vajaalähtöjen ongelmia saataisiin korjattua. Hyvin pieniä korjauksia lukuun ottamatta pelastusalalla ei ole näihin toimenpiteisiin ryhdytty sopimuspalokuntien lähtövarmuuden parantamiseksi. 

Vuoden 2018 lopussa valmistui Pelastustoimen uudistamishankkeeseen liittyvä valtakunnallinen Sopimuspalokuntatoiminnan edistämishankkeen loppuraportti. Se tuo esiin keinoja,sopimuspalokuntatoiminnan edistämiseksi ja kehittämiseksi. Hanke on ollut valmis jo yli puoli vuotta, mutta mitään konkreettista näiden keinojen käyttöönottamiseksi ei ole pelastuslaitoksissa tapahtunut.

 

Lisätiedot:

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto (SSPL) on sopimuspalokuntien ja pelastustoiminnan vapaaehtoistoiminnan puolesta toimiva valtakunnallinen liitto.

 

Pelastustehtävät hoidetaan Suomessa ammatti- ja sopimuspalokuntien toimesta. Sopimuspalokuntatoiminta ei ole vapaaehtoistatoimintaa.

Suomessa on 709 sopimuspalokuntaa, joissa on noin 15 000 tehtäviin koulutettua jäsentä. Vuonna 2018 paloauto lähti hälytystehtävään 79 300 kertaa sopimuspalokunnan asemalta. Maan pinta-alasta on noin 90 % aluetta, jossa pelastustoimen ensilähtö huolehditaan sopimushenkilöstön avulla. 

Suurimmissa kaupungeissa sopimuspalokunnat toimivat ammattipalokuntien tukena sekä toimijoina päällekkäisissä tehtävissä.

 

Täydentäviä tietoja antaa: toiminnanjohtaja Isto Kujala, p. 040 075 2364, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Yhteystiedot

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry

Männistöntie 2 04500 KELLOKOSKI
toimisto(a)sspl.fi

Toiminnanjohtaja
Ari Maskonen
050 567 5179

Järjestöpäällikkö
Aleksi Peurala
040 080 3215