Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on arvioinut Hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia pelastustoimeen ja sopimuspalokuntatoimintaan. Tämän arvion pohjalta olemme nostaneet esiin kolme tärkeää huomiota, joiden toteuttamisen kautta voimme jatkossakin turvata tehokkaan pelastustoimen, sen palvelut ja sopimuspalokuntien toimintaedellytykset myös jatkossa.

  • Paloasemaverkostoa ei saa supistaa. Tulevaisuudessa on kehitettävä laajempi useammasta pienemmästä osatekijästä koostuva, toimintavarmempi ja erilaisia kriisejä paremmin kestävä paloasema- ja toimijaverkoston kokonaisuus.
  • Sopimuspalokuntien sopimukset siirtyvät uusille alueille vähintään nykyisen kaltaisina.
  • Hyvinvointialueille on perustettava hallinnollinen vain pelastustoimen alaan keskittyvä lautakunta tai vastaava hallintoelin.

Karttakuva suomen paloasemaverkostosta, maantieteellisesti 90% suomessa sopimuspalokunta on ensimmäisenä onnettomuuspaikalla, 60% pelastustehtävistä sopimuspalokunta osallistuu

Sopimuspalokunnat osallistuvat 60% kaikista pelastustehtävistä, 90% maassa sopimuspalokunta on todennäköisesti ensimmäinen pelastustoimen palvelu onnettomuuspaikalla.

Pelastustoimi kokonaisuutena on muutakin kuin hälytystoiminta ja sinivilkkuiset paloautot, jotka ovat monesti se näkyvin osa. Pelastustoimeen kuuluu olennaisesti myös onnettomuuksien ennaltaehkäisy, sekä viranomaistoimintana toimialaan liittyvien määräysten valvonta. Sopimuspalokunnat tuottavat pelastustoimelle valmiutta ja hälytystoiminnan resursseja, mutta myös suuressa määrin ennaltaehkäisevän turvallisuuskoulutuksen palveluita. Vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan kuuluu myös vahvasti palokuntanuorisotyö, joka kasvattaa niin tulevaisuuden sopimuspalokuntalaisia ja pelastusalan ammattilaisia, mutta myös turvallisuustaitoisia kansalaisia.

Valtioneuvosto on sisäisen turvallisuuden selonteossa todennut sopimuspalokuntien osallistuvat 60 % koko maan pelastustehtävistä. Elinvoimaiset sopimuspalokunnat ovat kokonaisuuden kannalta kuitenkin vielä merkityksellisempiä, kuin mitä hälytystilastoista voi päätellä, toteaa toiminnanjohtaja Ari Maskonen. Palokunnissa tehdään ja luodaan ympäristöön turvallisuusosaamista ja turvallisuuden lähipalveluita myös varsinaisten tilastoitujen rakenteiden ulkopuolella. Paikallisesti oman lähipalokunnan henkilöiltä kysytään helposti palo- ja pelastusturvallisuuteen liittyviä asioita, näihin vastataan oman osaamisen ja kokemuksen mukaan, tai ohjataan kysyjä oikean tahon pariin saamaan vastaus.

 

Hyvinvointialueiden kustannusrakenne j apelastustoimen 2,3% osuu skokonaiskustannuksista, sopimuspalokuntien osuus 0,34%

Koko pelastustoimen rahoitusosuus Hyvinvointialueiden budjeteista on 2,3%, sopimuspalokuntien osuu skokonaisuudesta on 0,34%.