SSPL UUTISET

Väkivalta ei kuulu mihinkään työhön, ei varsinkaan toisten ihmisten auttamiseen. Viranomaisten ja eri auttamistahojen tehtävissään kohtaama väkivalta (ns. blue-light violence) on puhuttanut lisääntyvissä määrin, myös suomessa. Erityisen paljon väkivaltaa ja sen uhkaa kohdistetaan auttajista ensihoidon parissa työtä tekeviin. Alkuvuodesta toteutetun kyselyn perusteella, myös ensiauttajat ovat kokeneet väkivallan uhkaa, mutta myös väkivaltaa. Kysely toteutettiin yhdessä SPAL (Suomen pelastusalan ammattilaiset), Tehy ja SEHL (Suomen Ensihoitalan Liitto) kanssa. 

Tumma hahmo uhkaa kirveen kanssa sopimuspalokunnan ensiauttajia

Ensiauttaja = koulutettu sopimuspalokuntalainen tai ensivastetoimintaan osallistuva terveydenhuollon tai pelastustoimen ammattilainen  Ensihoitaja = terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastaja / palomies-sairaankuljettaja

Ensivastetoimintaa tekevien sopimuspalokuntalaisten vastaukset poikkesivat hieman ensihoitajien vastauksista, väkivaltaa ja uhkatilanteita oli kokenut noin 40 % ensiauttajista. Luku on aivan liian suuri, mutta ensihoidon 100 % lähentelevä luku on käsittämättömän suuri. Ero ensiauttajien ja ensihoitajien tulosten välillä selittynee pääasiassa erilaisella tehtäväprofiililla, ensiauttajat pääsääntöisesti kohtaavat hätätilapotilaita tai sellaiseksi oletettuja, ensihoidon tehtävistä suuri osa on kiireettömiä päihteisiin ja mielenterveysongelmiin liittyviä tehtäviä. Nopeana johtopäätöksenä voisi siis todeta, että kun on tosi hätä, ei viitsitä lyödä auttajaa, ainakaan niin usein.

Ensiauttajat pääsivät kuitenkin "loistamaan" kyselyssä selkeästi vähemmällä koulutuksella ja varautumisella uhka- ja väkivaltatilanteisiin. Kyseenalainen kunniasija siis, mutta myöskään ensihoitoa työkseen tekevistä kaikki eivät olleet saaneet työnantajan tarjoamaa koulutusta uhka- ja väkivaltatilanteiden varalle. Hankalaksi asian ensiauttajien kohdalla tekee toki myös se, että kaikilla ensiauttajilla (kuten sopimuspalokuntalaisilla muutenkin) ei ole selkeää työnantajaa, jos toiminnasta ei makseta henkilökohtaista palkkaa, kenelle silloin vastuu ensiauttajan kouluttamisesta kuuluu? Tilaaja on sairaanhoitopiiri tai sen ensihoitokeskus, toisaalta tuottaja voi olla suoraan palokunta(yhdistys) tai alueellinen pelastuslaitos, jonka alihankkijana palokunta toimii. Henkilökohtaisella työsopimuksella ensivastetoimintaa tekevillä sopimuspalokuntalaisilla asia on selvä, palkanmaksaja on velvollinen vastaamaan työturvallisuudesta ja varautumisesta myös uhka- ja väkivaltatilanteisiin. Kyselystä on myös huomattavissa, että uhka- ja väkivaltatilanteista ei useinkaan tehdä poikkeama- tai vaaratapahtumailmoituksia. Ilmoitusten tekemättömyys koskee myös ensihoitoa, mutta erityisesti ensivastetoimintaa, jossa vain 5 % tapauksista tehtiin raportti asiasta. Poikkeamien raportointijärjestelmää tulisikin valtakunnallisesti kehittää, jotta voitaisiin kerätä luotettavaa tietoa ja paremmin kohdentaa toimenpiteitä.

Yhteiskunnan on osaltaan reagoitava työtehtäviään tekeviin ja etenkin auttajiin kohdistuvaan väkivaltaan, ja annettava rangaistuksia koventamalla signaali, toiminnan erityisestä paheksuttavuudesta. Ongelma ei ratkea yksin rangaistuksia koventamalla, joten ensihoitotyötä ja muuta auttamistyötä (myös ja etenkin - sopimuspalokuntalaiset) tekevien valmiuksia kohdata uhka- ja väkivaltatilanteita tulee parantaa koulutusta ja muita valmiuksia lisäämällä. Viime kädessä tästä on työn varsinaisen tilaajan eli sairaanhoitopiirin tai alueellisen pelastustoimen kannettava vastuunsa. Työn suorittajalla on myös aina oikeus ja velvollisuus kieltäytyä työstä, jonka kokee vaaralliseksi ja jos katsoo, että koulutus ja suojavälineet eivät ole riittäviä työn suorittamiseen.

Lue järjestöjen yhteinen kannanotto asiaan tästä.

 

Yhteystiedot

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry

Männistöntie 2 04500 KELLOKOSKI
toimisto(a)sspl.fi

Toiminnanjohtaja
Ari Maskonen
050 567 5179

Järjestöpäällikkö
Aleksi Peurala
040 080 3215